Kokemukset & kysymykset

Tätä on kysytty ja ihmetelty kerran jos toisenkin, yleinen oletus tuntuu olevan että ei tarvitse. Ilmalämpöpumppu lienee kotitalouksien vähiten huollettu laite suhteessa käyttöasteeseen. Kyseessä on kuitenkin sähkölaite, joka on usein kovalla käytöllä ympäri vuoden ja säännöllinen huolto 1-3 vuoden välein pitää laitteen energiatehokkaana ja turvallisena käyttää.

☀︎

Sähkökytkennät saattavat löystyä lämpötilojen vaihtelun sekä tärinän vaikutuksesta ja sisäyksikön likaisuus tulee monesti ilmi vasta, kun ongelmat ovat jo alkaneet. Puhallusaukosta kannattaa vilkaista sisälle taskulampun avulla ainakin kerran vuodessa niin näkee onko likaa päässyt kertymään.

Laitteen ensitarkastuksen yhteydessä määritetään tehtävät toimenpiteet ja huolto hinnoitellaan niiden mukaan. Aina ei tarvitse tehdä kaikkia toimenpiteitä vaan vähempikin riittää. Kylmäaineen määrää ei erikseen mitata, jos laitteen käyttöpaineet ovat normaalit ja laite toimii kuten pitää.

Täydellinen pesuhuolto kattaa seuraavat toimenpiteet:

Ulkoyksikkö

• Toiminnan tarkastus.
• Kennoston puhtauden tarkastus, pesu lisätyönä.
• Kiinnityksen ja tärinänvaimennuksen tarkastus.
• Käyttöpaineiden mittaus.
• Kylmäputkien ja sähkökytkentöjen tarkastus.
• Kylmäainepiirin toiminnan tarkastus käyttöarvojen perusteella.

Sisäyksikkö

• Sisäyksikön kuoren irroitus sekä puhdistus.
• Suodattimien puhdistus.
  
• Kennon puhdistus kuumavesipesurilla ja puhdistusaineella.
• Puhaltimen toiminnan tarkastus.
• Kondenssivesijärjestelmän puhdistus.
• Sähkökytkentöjen tarkistus.
• Puhalluslämpötilojen mittaus.

☀︎

Lisätyöt ja matkakulut hinnoitellaan erikseen (Hinnasto / Lisätyöt yms pdf)

P.S.

En ota pumppua kainaloon ja vie muualle huollettavaksi vaan suoritan huollon paikan päällä.  🙂

• Tärkeintä on seurata laitteen toimintaa. Jos ilmenee epämääräisiä ääniä, häiriöitä tai hajuhaittoja niin ota yhteyttä huoltoon.
• Suodattimien säännöllinen puhdistus, puhdistusväli käyttöasteen ja ympäristötekijöiden mukaan esim 1-2 kk välein. Imurointi yleensä riittää, mutta pestäkin voi, jos on pinttynyttä likaa.
• Ulkoyksikön pintapuolinen puhtaanapito esim lehtien ja roskien poisto. Pinnalle kertyneen jään voi sulattaa varovasti lämpimällä vedellä. Sammuta laite ennen sulatusoperaatiota. Ota vettä esimerkiksi kannuun ja kaada sitä varovasti vähän kerrallaan ulkoyksikön pinnan päälle jolloin jää sulaa.
• Älä hakkaa jäätä terävällä tai kovalla esineellä, se voi vahingoittaa ulkoyksikköä.

Toimivaa vanhaa laitetta ei välttämättä ole tarpeen uusia, vaan se kannattaa ajaa niin sanotusti loppuun. Yli 10 vuotta vanha reistaileva laite on tapauskohtainen. Vuotava kennosto, hajonnut kompressori tai muu kallis ja työläs korjaus ei aina ole kustannustehokasta, vaan sekin raha kannattaa sijoittaa uuteen laitteeseen. Uusi nykyaikainen laite käyttää uudempia ja tehokkaampia kylmäaineita ja kuluttaa vähemmän sähköä suhteessa tuotettuun lämpöenergiaan.

Monet valmistajat kehottavat kuluttajia välttämään kuuman veden tai höyryn käyttöä laitteen puhdistuksessa. Ohjeiden tarkoituksena on ehkäistä vaurioita, joita voi syntyä, jos puhdistus tehdään ilman oikeita suojauksia tai riittävää osaamista.

Ammattihuollossa voidaan kuitenkin käyttää kuumaa vettä tai höyryä osana hallittua puhdistusprosessia. Tällöin työ tehdään asianmukaisilla välineillä, oikeilla lämpötiloilla sekä siten, että herkät komponentit suojataan. Pelkkä höyry ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tehokas puhdistus perustuu pesuaineen, mekaanisen puhdistuksen ja huuhtelun yhdistelmään. Käytämme työssä matalapaineista Kärcher VapoHydro kuumavesi- / höyrypesuria.

Ei yleensä. Ulkoyksikön kenno likaantuu useimmiten paljon hitaammin kuin sisäyksikkö, eikä sen pesu ole automaattisesti tarpeen jokaisella huoltokerralla. Kenno pestään silloin, kun siihen on kertynyt esimerkiksi siitepölyä, lehtiä, nukkaa tai muuta likaa, joka heikentää ilmankiertoa ja laitteen toimintaa. ´

Arvioimme huollon yhteydessä, onko kennon pesulle todellista tarvetta. Turha pesu ei tuo lisähyötyä, mutta tarpeellinen pesu voi parantaa laitteen hyötysuhdetta ja toimintavarmuutta.

Ajatus IlmaLämpöPolin perustamisesta syntyi havainnosta, että ilmalämpöpumppujen huoltoon erikoistuneita yrityksiä on melko vähän. Huoltoja kyllä tehdään, mutta usein ne ovat osa laajempaa LVI-, sähkö- tai lämpöpumppupalvelua.

Halusin tehdä asian toisin. Perustin IlmaLämpöPolin, koska halusin keskittyä nimenomaan ilmalämpöpumppujen huoltoon ja tehdä työn mahdollisimman perusteellisesti – alusta loppuun asti.

Olen suunnitellut itse koko huoltoprosessin: mitä huollossa tehdään, millä menetelmillä ja millaisilla välineillä työ kannattaa toteuttaa. Tavoitteena ei ole tehdä huoltoa mahdollisimman nopeasti, vaan tehdä se kunnolla ja huolellisesti. Kehitän ja jalostan työmenetelmiä jatkuvasti myös käytännön kokemusten perusteella.

Ajatus ja lähtökohta on yksinkertainen: kun ilmalämpöpumppu huolletaan, se myös huolletaan kunnolla.

Jos haluat tietää, mistä tämä ajatus sai alkunsa, kerroin siitä tarkemmin blogikirjoituksessa "Pumppuhuoltojen villi länsi".